Ma en ole elaissani ollut nain vasynyt. Ihan koko ajan vasyttaa. Aamulla heratessa on sellainen melkein pirtea olo, kunnes on ehtinyt kayda vessassa. Sen jalkeen voi istahtaa aamupalapoytaan ja haaveilla koko loppupaivan nukkumaan paasysta.
Kun oikein paljon vasyttaa, arki aktiivisen 1v9kk tulevan isoveljen ja ummetuksesta kipuilevan 3v8kk isoveljen kanssa meinaa kayda raskaaksi. Etenkin tuon nuoremman aktiivisen kanssa. Silla on ihan koko ajan vauhtia enemman kuin muilla yhteensa ja sen vahtiminen syo energiaa. Etenkin kun se ei viela ymmarra miksi isot kieltavat menemasta sinne ja tanne ja tekemasta tuota ja tata. Ja sit han haluais leikkia kiinniottoleikkeja naiden vaarallisten kohteiden kera ja sekos aikuisia ilostuttaa.
Niinpa sitten valilla sita ihan unohtaa, etta vatsassa voisi mitaan elamaa ollakaan. Olen mina miettinyt sitakin, etta mitenniin, minako raskaana. Sit mietin etta ei niita kuukautisia tosiaan ole tullut ja kai se testikin naytti oikein. Ei vaan ole juuri muita oireita kuin tama jarjeton vasymys.
Talla kertaa voisi olla mahdollista kokea se kuuluisa energinen keskiraskaus. Edellisilla kerroilla alkuraskaus kavi niin helposti, ettei keskiraskaus kylla mitenkaan helpompaa ollut. Ekalla kerralla ei mitaan vaivaa, viimeksi oli vain aklotysta, joka vei ruokahaluja. Nyt on sit taa vasymys.
Niin ja se perinteinen epailys, etta mahtaako mahassa mitaan ollakaan. Tarttis saada joku todiste. Sydanaanet kun kuulis tai jos ultrassa nakis ni heti helpottais. Liikkeiden tuntemista saa viela varmaan pari kuukautta odotella. Nyt on vahan niinku jossain hassussa valitilassa, raskaana tikun mukaan ja on jotain oireita, mutta ettako ihan oikeesti, ei ihan meinaa uskoa.
Vasymyksen takia synnytyskin on nyt hirvittanyt. Etta jos on nain vasynyt, niin miten sita pystyy mitenkaan loytamaan hyvan synnytysasenteen saati pitamaan optimistista mielialaa ylla synnytyksen aikana. Miten vois olla heittaytymatta karsimaan. Kun eikohan ne supistukset ole taas aivan jarkyttavan voimakkaita. Ei niista nain vasyneena selvia millaan omin voimin. Onneks kai kuitenkin tan vasymyksen pitais ruveta kuukauden sisaan pikkuhiljaa vahenemaan. Parempi olis. Muuten on aika synkat tulevaisuudenkuvat.
Vasyttaa, vasyttaa, vasyttaa, vasyttaa.
